Espoon maa- ja kallioperä

Maaperä Espoossa on pikkupiirteissään hyvin vaihtelevaa. Samalla rakennuspaikalla voidaan tavata sekä avokalliota että pehmeää savea useiden metrien paksuudelta. Maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa maaperäolosuhteilla on huomattava vaikutus alueen rakentamiskustannuksiin.

Maisemakuvaa hallitsevat maaperän moninaiset piirteet. Tyypillisenä Espoossa ovat savikkolaaksopainanteet, jotka paikoin laajenevat savikkopeltoaukeiksi. Aukeita reunustavat kallioiset mäkialueet. Savikkolaaksoissa maapeite on usein yli 10 metrin paksuinen.

leikkaus.jpg

Kuvassa on esitetty tyypillinen läpileikkaus Espoon maaperästä. Maaperä on kerrostunut kallioperän päälle. Maapeite on paksua savikkoa kallioperän ruhjelaaksoissa. Mäkien laet ovat huuhtoutuneet maapeitteistä puhtaiksi avokallioiksi. Siellä täällä esiintyy pienialaisesti jäätikköjokitoiminnan tuloksina harjumaisia karkeiden maalajien muodostumia (hiekka, sora) ja paikoin esiintyy saven päälle muodostuneena turvetta.

Espoon kaupungin alueesta on laadittu maaperäkartta sekä mittakaavassa 1:10 000 että mittakaavassa 1:2 000. Maaperäkartassa on esitetty pääasialliset maalajit sekä arvioidut savikon syvyydet käyrästöinä. Yksityiskohtaisessa maaperäkartassa on tarkemmin kuvattu maalajien kerrospaksuuksia esittämällä tietoja yksittäisistä kairauksista.

Internetin karttapalvelimella voi katsoa ja tulostaa 1:10 000 karttaa tarkempana.

GT_Kairausdiagrammi

Espoon aseman alueella on lävistetty kairauksella jopa 40 metriä paksuja maapeitteitä.
Kairausdiagrammissa on savikerros merkitty sinisellä ja hiekkakerros keltaisella.

Julkaistu 12.1.2012 klo 13.30 , päivitetty 2.2.2012 klo 9.38

Aihealue:
  • Maaperätutkimukset, 
  • Luonto, 
  • Rakentaminen , 
  • Ympäristö