Pohjavedenpinnan määrittämiseksi asennetaan usein rakennuspaikalle pysyviä pohjavedenhavaintoputkia, joista vesipintaa voidaan säännöllisesti havaita ennen ja usein jälkeenkin rakentamisen.
Pohjavettä esiintyy maa- ja kallioperässä lähes kaikkialla vaihtelevalla syvyydellä riippuen maaperän luonteesta. Pohjavedenpinta tarkoittaa rajaa, jonka alapuolella kaikki maa- ja kallioperän huokoinen tila on vedellä kyllästynyt. Pohjavedenpinta noudattaa karkeasti maanpinnan muotoja.
Pohjavettä esiintyy runsaimmin maalajeissa, jotka ovat karkearakeisia. Niissä on paljon rakeiden väliin jäävää tilaa jonka vesi voi täyttää. Tällaisia on hiekka ja sora. Espoossakin merkittävimmät pohjavesialueet liittyvät huomattavampiin karkeiden maalajien muodostumiin kuten Saunalahden, Kurttilan ja Puolarmetsän alueilla.
Pohjavesi savialueilla
Hienorakeiset maalajit kuten savi johtavat huonosti vettä. Espoossa esiintyy paljon savialueita, joissa vesi kertyy maan pinnalle ja kulkeutuu pintavalumana mereen. Tällöin savikerros vettä läpäisemättömänä toimii ikään kuin eristeenä lähes estäen sadeveden imeytymisen maaperään. Savikkoalueilla esiintyy usein karkeampia maakerroksia savipeitteen alla. Tällöin päällä oleva savikerros on usein salvannut pohjaveden alempiin maakerroksiin. Pohjavesi saattaa olla tällöin eristyneenä niin, että se on todellisuudessa jonkin verran paineenalaisena. Tästä todistaa usein kairausten yhteydessä tavattu maanpintaan paineellisena purkautuva pohjavesi. Myöskin rinnealueilla isojen laaksojen reunoilla saattaa paineellinen pohjavesi olla melko pinnassa vain ohuen savikerroksen salpaamana. Tällöin rakentamisen yhteydessä saattaa rinnealueilla tulla erityinen ongelma jos perustetaan niin, että alarinteessä joudutaan puhkaisemaan ohut salpaava savikerros.
Pohjavesi kalliossa
Pohjavettä tavataan myös kallioperässä. Kallioperässä vesi on varastoituneena kallion luonnollisiin rakoihin. Kalliovettä tavataan myös periaatteessa lähes kaikkialla. Tavallisesti kallioperän pintaosa on voimakkaasti avorakoillutta, mikä johtaa hyvin vettä. Kallioperän pohjavesimäärät ovat tavallisesti huomattavasti pienemmät kuin maaperän. Kallioperän murroslaaksoissa esiintyy usein huomattavia useita kilometrejä pitkiä rikkonaisia kalliovyöhykkeitä, jotka saattavat sisältää huomattavia vesivaroja.
Pohjavedenpinnan vaihtelu
Pohjaveden pinta asettuu tasaisilla alueilla samaan tasoon. Pinnan korkeus vaihtelee niin, että taso laskee rantaviivaa kohti siirryttäessä. Vuosittain pohjaveden pinta vaihtelee vuotuisen sadannan seurauksena. Alueilla, joissa esiintyy mittavia pohjavesivarantoja ei vuosittainen sadanta aiheuta kovin suurta vaihtelua. Usein pienet pohjavesialtaat ovat hyvin läheisesti riippuvia sadannasta, kuivana aikana niiden pinta laskee voimakkaasti. Tällöin esim. niistä vetensä saavat kaivot tyhjenevät.
Espoon kaupungin geotekniikkayksikkö seuraa pohjavedenpinnan vaihtelua Espoossa n. 600 havaintoputkesta kaupungin alueella. Seuranta kattaa pääpohjavesialueet ja useimmat rakennetut ja rakennettavat alueet. Vanhimmat pohjavesitiedot ovat yli kolmenkymmenen vuoden takaa. Pohjavesiseurannalla saadaan arvokasta tietoa rakentamista varten. Seuranta myös antaa tietoja rakentamisen vaikutuksesta pohjaveteen. Rakentamisen seurauksena pohjavesipinta saattaa laskea, mikä puolestaan saattaa johtaa maanpinnan painumiseen. Myöskin ennen vanhaan rakentamisessa käytetyt puuperustukset saattavat vaurioitua pohjavesipinnan laskun seurauksena.