Ilmansuojelu

 Ilmansaasteet ja päästölähteet

• Hengitysilmassa olevat typen oksidit ovat peräisin liikenteen päästöistä. Erityisesti raskas liikenne on merkittävä päästölähde. Eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi. Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.

• Pienhiukkasia tulee ilmaan pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä sekä kaukokulkeumasta maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka.

• Hengitettävät hiukkaset ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä. Se voi aiheuttaa terveyshaittoja etenkin keväisin. Karkeiden hiukkasten pitoisuuksien kohoaminen heikentää erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia.

• PAH-yhdisteitä eli polyaromaattisia hiilivetyjä syntyy epätäydellisessä palamisessa. Monet PAH-yhdisteet lisäävät syöpäriskiä. PAH-pitoisuudet ovat pääkaupunkiseudulla koholla asuinalueilla, joilla käytetään runsaasti puulämmitystä.

• Rikkidioksidia vapautuu ulkoilmaan pääasiassa energiantuotannosta tai laivojen päästöistä. Se ärsyttää korkeina pitoisuuksina hengitysteitä. Rikkidioksidin pitoisuudet ovat seudulla alhaisia.

Monet ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät, kuten liikenne ja hiukkaset, vaikuttavat pidemmällä aikavälillä myös ilmastoon. Liikenteessä käytettävät fossiiliset polttoaineet ovat yksi maailmanlaajuista ilmastonmuutosta edistävä tekijä. Lisätietoja saa Energia ja ilmasto -sivuilta.

Ilman laadun seuranta

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä eli HSY huolehtii pääkaupunkiseudun kuntien Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan ilmansuojelun seurannasta, tutkimuksesta ja suunnittelusta sekä koulutuksesta ja valistuksesta. HSY hoitaa tehtävänsä kiinteässä yhteistyössä kaupunkien ympäristökeskusten kanssa. Ilman laadusta, mittausasemista, ilman laatuun vaikuttavista tekijöistä sekä ilmanlaatukampanjoista  saa tietoa HSY:n internetsivuilta.

Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun mittausjärjestelmä koostuu kahdeksasta pysyvästä asemasta ja kolmesta siirrettävästä asemasta. Asemilla mitataan kaupunki-ilman epäpuhtauksien, kuten typen oksidien (NO ja NO₂), otsonin (O₃), rikkidioksidin (SO₂), hiilimonoksidin (CO) sekä hengitettävien hiukkasten (PM₁₀) ja pienhiukkasten (PM_2,5) pitoisuuksia.

Ilmanlaadun mittausasema Leppävaarassa

Espoon pysyvä mittausasema on Leppävaarassa Lintuvaarantien ja Turuntien risteyksen tuntumassa ja Kehä I:n vaikutuspiirissä. Mittausasema edustaa vilkasliikenteistä keskusta-aluetta. Myös Espoon Luukissa on pysyvä mittausasema. Luukissa mitataan ilmanlaadun taustapitoisuutta.

Siirrettävät asemat sijoitetaan vuodeksi kerrallaan eri puolelle pääkaupunkiseutua. Yleensä Espooseen on sijoitettu yksi siirrettävä mittausasema. Vuonna 2013 ”Espoon mittausasema” on Kauniaisissa mittaamassa pientaloalueen ilmanlaatua. Mittauksilla selvitetään, miten tavanomainen tulisijojen käyttö vaikuttaa pientaloalueen ilmanlaatuun. Mitattavia ilmansaasteita ovat muun muassa pienhiukkaset ja PAH-yhdisteet.

Espoon siirrettävällä asemalla ilmanlaatua on mitattu mm. Kattilalaaksossa (2012), Matinkylässä (2011), Niittymaalla (2010), Tuomarilassa (2009), Espoon keskuksessa (2007), Pohjois-Tapiolassa (2006) ja Lintuvaarassa (2005). Vuonna 2008 siirrettävä asema oli edellisen kerran Kauniaisissa. Kaikista näistä mittauksista löytyy lisätietoja HSY:n internetsivuilta.

Espoon ilmansuojelun toimintaohjelma

Pääkaupunkiseudulle laadittiin yhteinen ilmansuojeluohjelma vuosille 2008-2016 ilmanlaadun parantamiseksi. Ohjelmakokonaisuus koostuu YTV:n (nykyisin HSL ja HSY), Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten ilmansuojelun toimintaohjelmista ja YTV:n kokoamasta tausta-aineistosta. Espoon kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelmaan voi tutustua täällä. Toimenpideohjelman toteutumista seurataan vuosittain. Tuorein seurantataulukko löytyy täältä.

Valvonta

Ympäristökeskuksen vastuulla on Espoossa sijaitsevien päästöjä ilmaan aiheuttavien pienehköjen laitosten valvonta. Suurempien laitosten valvonta kuuluu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Ympäristölautakunta on pienten lämpökeskusten, asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristölupaviranomainen. Rakennus-, maanrakennus- ja korjausrakennustoiminta aiheuttaa paikallisia pölypäästöjä, joita voidaan rajoittaa ympäristönsuojelulain perusteella annettavin päätöksin.  Myös ympäristönsuojelumääräyksissä on määräyksiä koskien pölyntorjuntaa sekä savu- ja hajupäästöjä.