Maaperänsuojelun tarkoituksena on paitsi ehkäistä ennalta maaperän vaurioitumista myös kunnostaa jo vaurioituneita alueita ja estää haittojen leviäminen.
Ympäristökeskus seuraa pilaantuneiden maa-alueiden tutkimus- ja kunnostustoimintaa kaupungin alueella ja pyrkii edistämään kunnostustoimia. Keskus ylläpitää luetteloa pilaantuneista kohteista muun muassa kaavoitusta ja muuta maankäyttöä varten. Maaperän suojeluun liittyviä säädöksiä on useissa laeissa ja Espoon ympäristönsuojelumääräyksissä.
Pilaantunut maaperä
Maaperä on pilaantunutta, kun siinä olevan haitallisen aineen pitoisuus ylittää selvästi luonnontilaisen pitoisuuden. Tällaisia haitallisia aineita ovat muun muassa öljyt, raskasmetallit ja torjunta-aineet. Pilaantuneisuus voi aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle ja luonnolle tai vähentää ympäristön viihtyisyyttä ja käyttöarvoa. Pilaantuneella alueella on ollut yleensä teollista toimintaa, jätteiden käsittelyä tai maahan hautaamista tai öljyjen ja kemikaalien varastointia.
Espoossa on noin 250 kohdetta, joissa maaperän on todettu tai epäillään olevan pilaantunut. Näistä valtaosa on polttoaineiden jakeluasemia, kasvihuoneita ja teollisuuskiinteistöjä. Joukossa on myös käytöstä poistettuja entisiä kaatopaikkoja, venesatamia ja kohteita, joissa sijaitsee öljysäiliö. Maaperän tila tulee varmistaa toiminnan loppuessa tai käyttötarkoituksen muuttuessa.
Polttoaineiden jakeluasemilta maaperään on vaarana joutua bensiiniä maanalaisista polttoainesäiliöistä tai tankkauksen yhteydessä. Maanalaiset öljysäiliöt ja tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevat maanpäälliset öljysäiliöt on tarkastettava säännöllisesti 2–10 vuoden välein. Käytöstä poistetut öljysäiliöt tulee puhdistaa ja poistaa maasta Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä noudattaen. Kasvihuoneissa ongelmia aiheuttavat torjunta-aineiden sisältämät raskasmetallit, hitaasti hajoavat orgaaniset yhdisteet (POP) sekä öljylämmityksestä aiheutuva riski. Kasvihuoneiden maaperä on kunnostettu noin 15 kohteessa Espoossa.
Vanhojen kaatopaikkojen maaperää pilaavat ongelmajätteet, joita tuotiin kaatopaikoille ennen ongelmajätelaitosten rakentamista. Espoossa on yksi käytössä oleva ja 10 käytöstä poistettua kaatopaikkaa. Espoossa suurimpia kaatopaikkoja vielä 1980-luvulla olivat Mankkaan, Kalajärven ja Huopalahden kaatopaikat, joista viimeksi mainittu on puoliksi Helsingin puolella. Käytöstä poistettujen kaatopaikkojen maaperää on tutkittu ja osalla on voimassa oleva ympäristölupa kunnostuksen aloittamiseksi. Brinkinmäen kaatopaikka on kunnostettu.
Venesatamissa maaperää pilaavat veneiden pohjamaalien sisältämät raskasmetallit ja tributyylitina (TBT) sekä trifenyylitina (TPT). Maaleja on käytetty yleisesti estämään vesieliöiden kiinnittymistä veneiden pohjaan. Tinayhdisteet kulkeutuvat pohjan sedimenttiin, josta ne siirtyvät ravintoketjun mukana pienemmistä vesieliöistä kaloihin ja muihin lajeihin. Tinayhdisteiden käyttö on nykyisin kiellettyä, ja vanha myrkyllinen maalikin on täytynyt poistaa veneen pohjasta vuoteen 2008 mennessä.